Website _ header_2019

Lyhyesti

FinELib-konsortio laati vuonna 2019 konsortion kehittämislinjaukset vuosille 2021–2025. Työhön osallistui ohjausryhmän lisäksi erillinen projektiryhmä ja koko konsortio työpajan ja kommentointien kautta.

Konsortion visio vuonna 2025 on Avoimuus ja yhteistyö suomalaisen tutkimuksen ja oppimisen menestystekijänä.

Strategiset painopisteet, joita tulevalla kaudella kehitetään:

  • avoimet julkaisut
  • monipuolinen ja ketterä aineistohankinta
  • vaikuttava, dataan perustuva toiminta
  • konsortion yhteistoiminta

Vuonna 2019 suurin työpanos FinELibin aineistoneuvotteluissa kohdistui lehtipakettineuvotteluihin, joissa neuvoteltiin sekä luku- että julkaisuoikeudesta. Wileyn osalta luku- ja julkaisuoikeuden sisältävä sopimus valmistui helmikuussa 2020, Royal Society of Chemistryn osalta maaliskuussa ja SAGEn toukokuussa.

FinELibin neuvottelut Taylor & Francisin kanssa päättyivät tuloksettomina tammikuun 2019 lopussa, eikä konsortiolla ollut sopimusta Taylor & Francisin kanssa koko vuonna. Kesällä neuvottelut aloitettiin uudelleen ja sopimus valmistui kesäkuussa 2020.

Vuonna 2019 FinELib-konsortion sopimusten perusteella julkaistiin 1751 avointa artikkelia. Avointen artikkelien määrä tuplaantui vuodesta 2018.

Kansallisella tasolla TSV:n koordinoiman avoimen tieteen työn tuloksena hyväksyttiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 ja Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden linjaus.

Kansainvälisellä tasolla suuri merkitys kustantajaneuvotteluihin oli cOAlition S -rahoittajien linjaukset avoimesta julkaisemista. Kaikki nämä linjaukset ohjaavat osaltaan sitä, millaisia sopimuksia FinELib-konsortio tekee.

Avoimuus näkyi konsortiossa myös siinä, että yhä suurempi osa sopimuksista ja sopimusten ehdoista on kaikkien nähtävillä FinELibin verkkosivuilla.

Kansalliskirjaston FinELib-toimistossa työskentelee vakituisesti kahdeksan asiantuntijaa: palvelupäällikkö, kuusi tieto- tai hankinta-asiantuntijaa sekä kirjastosihteeri. Vuonna 2019 Open APC -projektissa oli lisäksi osan vuotta yksi henkilö.

Yhteenveto FinELib-konsortion toiminnasta 2019:

↑   YLÖS

1. Koordinointi ja yhteistyö

Konsortio laati vuonna 2019 kehittämislinjaukset vuosille 2021–2025. Työhön osallistui ohjausryhmän lisäksi erillinen projektiryhmä ja koko konsortio työpajan ja kommentointien kautta.

Kehittämislinjauksia tehtiin yhteistyössä Finna-konsortion kanssa siten, että osa työpajoista ja kokouksista olivat yhteisiä molemmille palveluille ja työtä fasilitoi ulkopuolinen konsultti. Konsortion jäseniä pyydettiin kommentoimaan linjauksia työn eri vaiheessa ja konsortion työpaja tuotti paljon hyödyllistä materiaalia linjausten työstöä varten.

FinELib-konsortion tahtotilaksi vuonna 2025 muodostui
Avoimuus ja yhteistyö suomalaisen tutkimuksen ja oppimisen menestystekijänä.

Strategiset painopisteet, joita tulevalla kaudella kehitetään, ovat:

  • avoimet julkaisut
  • monipuolinen ja ketterä aineistohankinta
  • vaikuttava, dataan perustuva toiminta
  • konsortion yhteistoiminta.

FinELib-konsortion ohjaavien ryhmien kokoonpanoja muutettiin vuonna 2019 siten, että FinELibin ohjausryhmään tuli vuoden 2020 alusta mukaan UNIFIn kolme rehtoraattiedustajaa.

FinELibin lehtipakettineuvotteluihin nimettiin kolme yliopistorehtoria tai vararehtoria ja nämä henkilöt nimettiin myös FinELib-neuvottelujen strategiaryhmään (aikaisemmin: Lehtipakettineuvottelujen strategiaryhmä). Ryhmät ovat aloittaneet toimintansa uusilla kokoonpanoilla vuoden 2020 alusta lukien.

Vuoden mittaan valmisteltiin konsortion jäsenorganisaatioissa 1.1.2020 tapahtuvia muutoksia: Maanmittauslaitoksen konsortioon liittymistä ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland konsortiosta irtautumista. Myös organisaatioiden yhdistymisiä valmisteltiin, sillä Lahden ammattikorkeakoulu ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyivät LAB-ammattikorkeakouluksi vuoden 2020 alusta ja kuntaliitoksien osalta Nurmes ja Valtimo yhdistyivät niin, että Valtimon kunta lakkautettiin ja yhdistettiin Nurmeksen kaupunkiin.

1.1 Työryhmät

FinELib-neuvottelujen strategiaryhmä

Vuonna 2018 Lehtipakettineuvottelujen strategiaryhmä -nimellä kootun ryhmän toimeksiantona oli erityisesti suurten lehtipakettien neuvottelujen tavoitteisiin ja etenemiseen liittyvät linjaukset, kannanotot ja päätökset.

Vuonna 2019 suurista lehtipaketeista olivat neuvoteltavina mm. Wiley ja SAGE, sekä loppuvuonna Taylor & Francis. Strategiaryhmän roolina oli neuvottelujen etenemiseen ja tarjousten hyväksymiseen liittyvien päätösten tukeminen erityisesti hinnoittelun ja avoimen julkaisemisen osalta.

Strategiaryhmä on osoittautunut neuvottelujen kuluessa erittäin hyödylliseksi ja ryhmä on pystynyt ottamaan kantaa nopeastikin muuttuviin neuvottelutilanteisiin.

Alternative Access -työryhmä

Lehtipakettineuvottelujen, ja erityisesti Taylor & Francis ja Wiley-neuvottelujen haastavan tilanteen tueksi perustettiin lokakuussa 2018 Alternative Access -työryhmä.

Ryhmä jatkoi toimintaansa vielä kevään 2019 ajan ja laati FinELibin verkkosivuille päivitetyn Alternative Access -ohjeen, keräsi vinkkejä ja kokemuksia Alternative Access -työkaluista kirjastojen ja tietopalvelujen käyttöön sekä selvitti aineistojen pitkäaikaiskäyttöön liittyviä asioita.

Ryhmä lakkautettiin toukokuussa 2019.

Full OA -projektin työryhmä

Full OA -projektin toteuttamiseksi perustettiin työryhmä alkusyksystä 2019. Ryhmän toimintaan ilmoittautui mukaan 16 henkilöä 14:sta korkeakoulutusta ja tutkimuslaitoksesta.

Full OA -projekti

Open APC -ryhmä

Open APC -projektin pilottiorganisaatiot valittiin projektin tekemän alkukartoituksen ja kyselyn perusteella. Mukaan haluttiin erilaisia ja seurannan suhteen eri vaiheessa olevia organisaatioita. Yliopistojen osalta pyrittiin lisäksi siihen, että mukaan saataisiin kaikki Suomessa käytössä olevat tutkimustietojärjestelmät.

Pilottiorganisaatioiden tehtävänä oli kerätä organisaationsa APC-maksutiedot niin kattavasti kuin mahdollista ja erilaisten organisaatiokohtaisten tavoitteiden lisäksi toimittaa tiedot VIRTAan ja Open APC:hen.

Open APC -projekti

LUE LISÄÄ:
» Työryhmien jäsenet
» Projektit ja työryhmät FinELibin ekstranetissä

1.2 Kansainvälinen yhteistyö

Avoin julkaiseminen edellyttää tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Useat maat julkaisevat jo sopimuksiaan kustantajien kanssa ja tallentavat ne yhteiseen avoimeen ESAC-rekisteriin. Näin tekee myös FinELib.

FinELibin jäsenorganisaatiot ovat vieneet tietoja myös toiseen kansainväliseen rekisteriin, Bielefeldin yliopiston ylläpitämään Open APC -tietokantaan. Mitä laajemmin tietoja saadaan kerättyä ympäri maailmaa, sitä enemmän yhteisesti kerättyä tietoa on kaikkien käytettävissä. Neuvoteltavien aineistojen osalta FinELib seuraa tiiviisti muiden maiden neuvottelutilanteita ja maiden neuvotteluille asettamia tavoitteita. Lisäksi seurataan mm. rahoittajien avoimuuden linjauksia, jotta osataan ottaa ne neuvotteluissa huomioon.

FinELib-toimiston henkilöstö osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön eri työryhmien kautta. Vuonna 2019 yhteistyötä tehtiin mm. OA2020:n, EUA:n, Liberin, Knowledge Exchangen ja ICOLCin piirissä.

↑   YLÖS

2. Aineistohankinta

FinELib-toimisto neuvotteli vuonna 2019 noin 60 aineiston sopimukset. Neuvotteluissa oli tällä kertaa mukana paljon pienempiä aineistoja, viitetietokantoja ja toki myös muutama paljon työtä vaativa lehtipaketti.

Avoimen julkaisemisen sisältämiä sopimuksia neuvoteltiin Wileyn, SAGEn, Royal Society of Chemistryn ja Taylor & Francisin kanssa. Muutaman muunkin lehtikustantajan kanssa neuvoteltiin avoimesta julkaisemisesta, mutta niiden osalta ei vielä edetty.

Vuonna 2019 neuvotellut aineistot:

  • Alma Talent lehtiarkisto
  • Cengage: Contemporary authors
  • Cengage: Literature Resource Center
  • Clarivate: Book Citation Index
  • Clarivate: Citation Connection
  • Clarivate: Conference Proceedings Citation Index
  • Clarivate: Journal and Highly Cited Data
  • Clarivate: Web of Science
  • EDITA: Defensor Legis
  • EDITA: Edilex
  • EDITA: JFT / Juridiska Föreningen i Finland
  • EDITA: Lakimies
  • EDITA: Oikeus
  • EDITA: Ympäristöjuridiikka
  • Elektra
  • Elsevier: CellPress
  • Elsevier: MRW 5 x
  • Elsevier: Reaxys
  • Elsevier: Scopus
  • Fokus Juridiikka
  • Fokus Talous+Verotus
  • IEL
  • JSTOR: Arts and Sciences I
  • JSTOR: Arts and Sciences II
  • JSTOR: Arts and Sciences III
  • JSTOR: Arts and Sciences IV
  • JSTOR: Biological Sciences
  • JSTOR: Business Collection
  • JSTOR: Ecology and Botany Collection
  • Kansallisbiografia
  • Kauppalehti Online
  • MathSciNet
  • Media-arkisto
  • MOT: MOT Books
  • MOT: MOT Kokonaispalvelu
  • MOT: MOT Proofing
  • MOT: MOT Translation
  • MOT: MOT Ylläpito
  • Nature: Nature Chemistry
  • Nature: Nature Geoscience
  • Nature: Nature Journal
  • Nature: Nature Methods
  • Nature: Nature Research
  • Nature: Nature Reviews
  • Peri+
  • ProQuest: Business Suite (ABI Inform)
  • ProQuest: IIMPFT & IIPAFT & MPA
  • ProQuest: ProQuest Arts & Humanities Collection
  • ProQuest: ProQuest Central
  • ProQuest: ProQuest Complete Collection
  • ProQuest: ProQuest Social Sciences Premium Collection
  • ProQuest: ProQuest Technology Collection
  • RedFox
  • Royal Society of Chemistry
  • SAGE Premier
  • SAGE Research Methods
  • Science
  • SciFinderScholar
  • SCOAP3OA: SCOAP3
  • SFS Online
  • Summa
  • SuomenLaki -hakupalvelu
  • Talouselämän vaikuttajat
  • Taylor & Francis
  • Wiley

2.1 Lehtipakettineuvottelut

Wileyn, SAGEn ja Taylor & Francisin osalta neuvottelu siitä, että konsortio saa sekä pääsyn aineistoon, että oikeuden julkaista artikkelit avoimena edellytti paljon työtä. Neuvottelujen kuluessa selvitettiin julkaisulukuja, keskusteltiin kustantajien kanssa avoimen julkaisemisen prosesseista ja tietysti neuvoteltiin hinnasta.

Moni asia on vielä kehitysvaiheessa, mikä mahdollistaa sen, että pystyimme vaikuttamaan esim. kustantajien prosesseihin. Toisaalta se tarkoitti myös sitä, että neuvottelut veivät enemmän aikaa. Kaikilla kustantajilla ei myöskään ole realistisia hintaodotuksia ja paljon neuvoteltiinkin siitä, paljonko avoimuutta tietyllä rahasummalla voi saada.

Neuvottelutulos Wileyn, SAGEn, Taylor & Francisin ja Royal Society of Chemistryn osalta oli lukuoikeus – Taylor & Francisia lukuun ottamatta – kaikkiin tai lähes kaikkiin kustantajan lehtiin.

SAGEn hybridilehdissä ja Royal Society of Chemistryn lehdissä on 100 % julkaisuoikeus koko sopimuskauden ajan. Wileyn lehdissä on ensimmäistä sopimusvuotta lukuun ottamatta lähes 100 % julkaisuoikeus ja Taylor & Francisin lehdissä n. 50 % koko sopimuskauden ajan.

Royal Society of Chemistryn, SAGEn, Taylor & Francisin ja Wileyn julkaistut artikkelit 2018–2020:

Huomioitavaa:
• 2020: FinELib-sopimuksiin sisältyvien avointen artikkeleiden määrä
• 2019: FinELibillä ja Taylor & Francisilla ei ollut voimassa olevaa konsortiosopimusta
• 2018: FinELibillä ja Royal Society of Chemistryllä ei ollut voimassa olevaa konsortiosopimusta

Näiden neljän sopimuksen myötä tutkijoilla on mahdollista julkaista yli 4000 artikkelia avoimena aineistojen sopimuskauden aikana.

Vuoden 2019 aikana FinELib-sopimuksin julkaistiin avoimena yli 1700 artikkelia, joista valtaosa laajan jatkokäytön takaavalla CC BY -lisenssillä. Avoimena julkaistujen artikkelien määrä on tuplaantunut vuodesta 2018. Suuri merkitys tässä on Springer-sopimuksella, josta nyt on käytettävissä koko vuoden luvut.

FinELib-sopimusten puitteissa julkaistut artikkelit kustantajittain ja avoimena julkaistujen artikkeleiden osuus vuonna 2019:

Se, millainen sopimus avoimesta julkaisemisesta kustantajan kanssa on solmittu, ratkaisee paljolti myös sen, kuinka monta artikkelia avoimena julkaistaan. Jos vain osa julkaisuista sisältyy sopimukseen, tai julkaisuprosessi on epäselvä, jää avointen julkaisuidenkin määrä pieneksi.

FinElib-sopimusten puitteissa avoimena julkaistujen artikkeleiden osuus  julkaistuista artikkeleista vuonna 2019:

Yhteenveto FinElib-sopimuksilla avatuista artikkeleista 2019:

Huomioitavaa:
• AAAS:n Science Journals -sopimuksen OA-etu koskee julkaisemista vain Science Advances -lehdessä
• Sovittu open access -etu: maksuttomat artikkelit / vuosi tai alennus APC-maksusta

2.2 Aineistohankinta sektoreittain

Jäsenorganisaatiot käyttivät aineistoihin vuonna 2019 rahaa konsortion kautta vain hieman enemmän kuin vuonna 2018: 2019 25 milj. €, 2018 24,8 milj. €. Isoja muutoksia ei myöskään ole verrattaessa vuosien 2018 ja 2019 aineistohankintaa sektoreittain.

Yleisten kirjastojen aineistohankinnalle tyypillistä on se, että PressReaderin tilaajamäärä kasvaa, mutta muiden aineistojen tilaukset vähenevät.

Aineistohankinnat sektoreittain vuosina 2018 ja 2019:

Vuonna 2019 käytettiin enemmän rahaa valuuttapohjaisten aineistojen tilauksiin (USD ja GBP), koska valuuttojen kurssit vahvistuivat euroon nähden edelliseen vuoteen verrattuna.

USD-kurssivaihtelut 2018–2019:

• ECB euro reference exchange rate: US dollar (USD)
© European Central Bank, Frankfurt am Main, Germany

Uusia tilauksia kesken sopimuskauden tuli 20. Eniten uusia tilaajia (4) tuli Statista-aineistoon, joka hankittiin konsortioon uutena aineistona vuonna 2019.

Lisensioitujen aineistojen määrä ja aineistotilaukset yhteensä sektoreittain 2019:

↑   YLÖS

3. Projektit

3.1 Open APC

OKM:n rahoittamassa projektissa (2/2019–2/2020) selvitettiin miten avoimen julkaisemisen kustannusseurantaa ja kirjoittajamaksujen keruuta voitaisiin kehittää sujuvammaksi ja eri toimijoiden (FinELib-konsortio, OKM, rahoittajat, kerääjäorganisaatiot) tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevaksi.

Lisäksi tutkittiin mitä olisi tehtävä, jotta maksutietojen keruu voitaisiin jatkossa kytkeä osaksi OKM-julkaisutiedonkeruutta sekä CSC:n ylläpitämää VIRTA-palvelua.

Projektin pilotointiin osallistui kuusi FinELib-konsortion jäsenorganisaatiota: Hanken, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistot, Laurea ja Luonnonvarakeskus (LUKE). Pilottiorganisaatioiden tehtävänä oli kerätä organisaationsa vuosien 2019 ja/tai 2018 APC-maksutiedot siinä määrin kattavasti kuin mahdollista. Erilaisten organisaatiokohtaisten tavoitteiden lisäksi päämääränä oli kirjoittajamaksutietojen toimittaminen VIRTAan ja Open APC:hen.

Viisi organisaatioista toimitti maksutietonsa Open APCn pilotin kuluessa ja projektin loppuvaiheessa VIRTAan saatiin valmius maksutietojen vastaanottamiseen, tiedonsiirtojen pilotoinnin siirtyessä myöhemmäs.

Projekti tuotti runsaasti hyödyllistä tietoa kirjoittajamaksutietojen seurannan parantamisesta organisaatioiden erilaiset tarpeet ja haasteet huomioiden.

Seurannan taso on noussut nopeasti, mutta ratkaistavana on edelleen VIRTAan ja kansallisen tason seurantaan liittyviä kysymyksiä. Olennaista on jatkaa keskustelua siitä, miten Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden kansallisessa linjauksessakin mainittu lähtötilanteen kartoitus sekä jatkuva seuranta tulisi toteuttaa: kenen olisi tehtävä mitä sekä millä tarkkuudella?

Mikäli tahdotaan, että kokonaiskustannuksia voidaan tulevaisuudessa tarkastella uuden valtakunnallisen Tutkimustietovarannon kautta, ratkaistavana on lisäksi useita erilaisten tietovirtojen yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä.

LUE LISÄÄ:
» Projektin sivut FinELibin ekstranetissä

3.2 Tutkimus ja oppiminen yli organisaatiorajojen

Vuosina 2017–2018 käynnissä ollut projekti jatkui vielä vuonna 2019, jolloin selvitettiin lisenssien laajentamista koulutusviennin tarpeisiin ja yrityksille räätälöidyille koulutuksille.

Koulutusviennin osalta havaittiin, että FinELib-sopimukset kattavat jo yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin perustuvien maksullisten tilauskoulutusten opiskelijat.

Korkeakoulujen tulee kuitenkin selvittää, miltä osin em. maksullinen tilauskoulutus jo kattaa niiden koulutusviennin, ja mitkä ryhmät mahdollisesti jäävät sen ulkopuolelle. Tämän jälkeen konsortiossa voidaan päättää, jatketaanko selvityksiä näiden ulkopuolelle jäävien ryhmien osalta.

Kustantajien kanssa keskusteltiin siitä, voitaisiinko yrityksille räätälöityyn koulutukseen osallistuvat opiskelijat katsoa aineistojen auktorisoiduiksi käyttäjiksi.

Pääsääntöisesti kustantajat eivät suostu siihen, että sopimukset automaattisesti kattaisivat kyseisten opiskelijoiden käyttöoikeuden. Myös keskitetyillä neuvotteluilla käyttöoikeuden saaminen suurimpaan osaan aineistoja näyttää mahdottomalta, tai käyttöoikeudesta olisi sovittava organisaatiokohtaisesti. Näin ollen lisenssien laajentamista yrityksille räätälöitäviin koulutuksiin ei lähtökohtaisesti kannata neuvotella keskitetysti FinELib-toimistossa.

LUE LISÄÄ:
» Projektin sivut FinELibin ekstranetissä

3.3 Full OA

Full OA -projektin tavoitteena on selvittää, mitä konsortio voisi tehdä yhdessä, jotta julkaiseminen täysin avoimissa kanavissa olisi helpompaa, edullisempaa ja toimivampaa tutkijoille.

Vuonna 2019 laadittiin projektisuunnitelma, perustettiin työryhmä sekä tehtiin taustaselvityksiä. Resurssipulan vuoksi käytännön toimenpiteet lykättiin vuodelle 2020.

LUE LISÄÄ:
» Projektin sivut FinELibin ekstranetissä

3.4 Ammattilehdet avoimiksi

Ammattilehdet ja niiden avoimuus on osa FinELibin toimenpideohjelmaa vuosille 2017–2020. Yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa käynnistetyn projektin tavoitteena on kartoittaa ne kotimaiset ammattilehdet, jotka halutaan avoimeksi ja neuvotella avoimuudesta valittujen kustantajien tai lehtien kanssa.

Huhtikuussa 2019 pidettiin ensimmäinen palaveri FinELib-toimiston (Arja Tuuliniemi) ja AMKIT-konsortion edustajien (Hanna Lahtinen, Laurea; Eeva Klinga-Hyöty, Haaga-Helia; Sinikka Luokkanen, HAMK) kanssa.

AMKIT-konsortio on tehnyt syksyn 2019 aikana kartoituksen siitä, mitkä ammattilehdet ovat ammattikorkeakoulujen näkökulmasta tärkeitä.

FinELib neuvottelee vuonna 2020 kartoituksessa tärkeäksi todettujen kustantajien tai lehtien kanssa.

↑   YLÖS

4. Viestintä

4.1 Aineistoviestintä

Tammikuussa 2019 FinELibin Neuvottelut-sivuston Alternative Access - vaihtoehtoisia väyliä artikkeleihin
-ohjekokonaisuus päivitettiin, kun pääsy Taylor & Francis -aineistoon katkesi.

Yhdessä kustantajakohtaisten avoimen julkaisemisen ohjeiden kanssa Alternative Access -sivu oli yksi käytetyimpiä läpi vuoden: suomen, englannin ja ruotsinkieliset versiot yhdessä saavuttivat joulukuun loppuun mennessä lähes 9000 katselukertaa.

Avoimen julkaiseminen ohjeista luetuimpia olivat ohjeet artikkelin julkaisemiseen avoimena Elsevierin ja Springerin lehdissä. Myös ohjeita luettiin tasaisesti sekä suomeksi että englanniksi.

Taylor & Francisin neuvottelutilanteeseen liittyen laajennettiin sivustoa tammikuussa Kysymyksiä ja vastauksia neuvotteluista ja Negotiations: questions and answers -osioilla. Eniten sivustolla oli päiväkohtaisia kävijöitä 29.1.2019 (2181 klikkausta) jolloin FinELib uutisoi Taylor & Francisin kanssa käytyjen neuvottelujen päättymisestä. Yhteensä Neuvottelut-sivustolla oli vuoden 2019 aikana 37 000 katselukertaa.

Vaikka FinELibin verkkotiedotus ajankohtaisista uutisista ja ilmiöistä onkin pitkälti siirtynyt Neuvottelut-sivustolle ja Twitteriin, myös FinELibin Kansalliskirjaston Kiwi-alustalla oleva asiakaswiki on kävijämäärältään vilkas. Haetuinta tietoa sisälsi Aineistot ja niiden käyttöoikeudet -sivu alasivuineen.

Aineistoneuvottelut kiinnostivat myös mediaa. Todennäköisesti koska alkuvuodesta 2019 näytti uhkaavasti siltä, että Wileyn ja Taylor & Francisin osalta ei päästä sopimukseen. Taylor & Francisin kohdalla uhka toteutuikin. Neuvotteluista kirjoitettiin mm. Helsingin Sanomissa, Lääkärilehdessä ja Suomen Kuvalehdessä.

LUE LISÄÄ:
» Uutiset FinELibin Neuvottelut-sivustolla
»  FinELib-twitter

4.2 Muu viestintä ja tapahtumat

FinELib-toimiston henkilöstö piti pitkin vuotta esityksiä eri tilaisuuksissa ja konsortion jäsenille pidettiin säännöllisin väliajoin aineistoneuvotteluwebinaareja.

Kirjastojen ja tietopalveluiden johtajille koostettiin vuoden aikana kolme uutiskirjettä, joihin koottiin tiivis katsaus lehtipakettineuvottelujen tilanteesta ja saavutetuista eduista meillä ja maailmalla. Twitter-seuraajien määrässä lähestyttiin 700 seuraajan rajaa.

LUE LISÄÄ:
» Tapahtumat ja työtyhmät FinELibin ekstranetissä
» Ajankohtaista FinELibin lehtineuvotteluissa -uutiskirje FinELibin ekstranetissä

↑   YLÖS

5. Talous

FinELib-toimisto saa vuosittain kustantajilta aineiston tilaajien osuutta vastaavan lisenssilaskun eri aineistoista. Laskut maksetaan ensin kustantajille, jonka jälkeen osuudet laskutetaan aineistojen tilaajilta.

FinELib-aineistolaskutuksen prosessia käytiin läpi useissa kokouksissa yhteistyössä Helsingin yliopiston talouspalveluiden kanssa. Helsingin yliopiston talouspalveluissa toteutuneiden henkilövähennysten vuoksi aineistolaskutukseen liittyviä tehtäviä siirretään FinELib-toimistolle vuoden 2020 alusta alkaen.

Heinäkuussa 2019 astui voimaan uusi arvonlisäverolainsäädäntö, joka koski alennetun verokannan soveltamista sähköisiin kirjoihin ja sanoma- ja aikakauslehtiin.

FinELib-toimiston tekemän selvityksen mukaan muutoksella ei ollut heti vaikutusta FinELibin kautta tilattuihin aineistoihin, sillä ne oli otettu käyttöön vuoden alussa. FinELib-aineistojen osalta uudet arvonlisäverokäytännöt tulevat voimaan vuoden 2020 alussa.

FinELibin talous vuonna 2019:

• Vuonna 2019 osa FinELibin budjetoiduista ostopalveluista, matkoista ja muista kuluista sisältyi Kirjastoverkkopalveluiden perusrahoituksen budjettiin.
• Myös osa FinELibin toteutuneista ostopalveluista, matkoista ja muista kuluista on kirjattu Kirjastoverkkopalvelujen perusrahoituksen budjettiin.

↑   YLÖS

6. Aineistojen käyttö

FinELibin kautta hankittujen aineistojen käyttö (kirjojen, hakuteosten ja lehtien lukukerrat) kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8,9 %.

Isojen lehtipakettien osalta käytön kasvu jatkui tasaisena American Chemical Societyn, IEEE:n, SAGEn, Springerin ja Wileyn lehdissä. Osassa lehtipaketeista siirryttiin tilastoinnissa käyttämään COUNTER Code of Practise Release 5 -tilastosuositusta, jonka myötä esimerkiksi lisensioidun aineiston käyttö voidaan erottaa avoimen aineiston käytöstä.

Kirjastosektoreittain tarkasteltuna suurinta käytön kasvu oli yleisissä kirjastoissa (59,9 %). Yleisten kirjastojen tilatuin ja käytetyin aineisto vuonna 2019 oli PressReader-palvelu, joka tarjoaa pääsyn noin 5000 sanoma- ja aikakauslehteen ympäri maailmaa. Vuonna 2019 yleisten kirjastojen asiakkaat latasivat PressReaderistä vajaat kaksi miljoonaa artikkelia – runsaat puoli miljoonaa artikkelia enemmän kuin vuonna 2018.

↑   YLÖS

7. Työryhmien jäsenet

7.1 FinELib-neuvottelujen strategiaryhmä

Seppo Parkkila, tutkimuksesta vastaava vararehtori, Tampereen yliopisto (pj.)
Paula Eerola, tutkimuksesta ja tutkimusinfrastruktuureista vastaava vararehtori, Helsingin yliopisto
Ulla Nygrén, kirjastonjohtaja, Turun yliopisto
Kimmo Tuominen, ylikirjastonhoitaja, Helsingin yliopisto
Seliina Päällysaho, tutkimuspäällikkö, SeAMK
Mikko Tolonen, professori, Helsingin yliopisto
Mikael Laakso, yliopistolehtori, HankenAri Laaksonen, tutkimusjohtaja, Ilmatieteenlaitos
Kristiina Hormia-Poutanen, johtaja, Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelut

FinELib-toimistosta mukana olivat:
Anu Alaterä, Toni Vesterinen, Arja Tuuliniemi

7.2 Alternative Access -työryhmä

Arto Ikonen, Jyväkylän yliopisto
Marjo Kuusela, Helsingin yliopisto
Mari Katvala, Oulun yliopisto
Erik Lindgren, Turun yliopisto
Aniita Ahlholm-Kannisto, Tampereen yliopisto
Ulla Ohvo, LUT
Anu Pietilänaho, Aalto yliopisto
Harri Parviainen, Itä-Suomen yliopisto
Kirsi Salmi, Itä-Suomen yliopisto
Sirpa Suonpää, Luke
Sari Soininen, Metropolia amk
Anna Laakkonen, Laurea amk

FinELib-toimistosta mukana olivat:
Toni Vesterinen, Anu Alaterä

7.3 Full OA -projektin työryhmä

Anu Pietilänaho, Aalto yliopisto
Marjo Kuusela, Helsingin yliopisto
Arto Ikonen, Jyväskylän yliopisto
Irene Ylönen, Jyväskylän yliopisto
Outi Vaattovaara, Lapin yliopisto
Anu Alaterä, Maanpuolustuskorkeakoulu
Mari Katvala, Oulun yliopisto
Tiina Jounio, Oulun yliopisto
Kaisa Kulkki, Tampereen yliopisto
Lassi Toppinen, Turun yliopisto
Kaarina Meriläinen, Itä-Suomen yliopisto
Katri Rintamäki, Vaasan yliopisto
Yrsa Neuman, Åbo Akademi
Katja Laitila, Hämeen ammattikorkeakoulu
Tero Siili, Ilmatieteenlaitos
Minna Liikala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

7.4 Open APC -ryhmä

Qingbo Xu, Hanken
Margareta Danielsson, Hanken
Anna Laakkonen, Laurea
Maija Merimaa, Laurea
Arto Ikonen, Jyväskylän yliopisto
Irene Ylönen, Jyväskylän yliopisto
Juho Jussila, Itä-Suomen yliopisto
Sirpa Suonpää, Luonnonvarakeskus
Anna-Kaarina Linna, Turun yliopisto
Erik Lindgren, Turun yliopisto

FinELib-toimistosta mukana olivat:
Timo Vilén, Iina Peltonen, Ari Alkio, Arja Tuuliniemi

7.5 FinELib- ja Finna-visioinnin projektiryhmä

Anne Lehto, Vaasan yliopisto
Ismo Malinen, Museovirasto
Seppo Parkkila, TUNI
Matti Sarmela, Helsingin kaupunginkirjasto
Kristiina Hormia-Poutanen, Kansalliskirjasto
sekä asiantuntijoita FinELib- ja Finna-palveluista

↑   YLÖS