Kysymyksiä
& vastauksia

FineLibin neuvottelut ja avoimen tieteen edistäminen – kysymyksiä ja vastauksia

FinELib-konsortio neuvottelee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten puolesta sopimuksia, joissa taataan tutkijoille ja opiskelijoille pääsy tieteellisiin julkaisuihin ja mahdollisuus julkaista artikkelit avoimena.

Neuvottelut

Miksi Suomi ei vain odota että kustantajat siirtyvät avoimeen julkaisemiseen, tai että muut maat ensin neuvottelevat avoimen julkaisemisen sopimuksia?

Avoimesta julkaisemisesta on keskusteltu jo 20 vuotta, mutta se on edistynyt hitaasti.

Kustantajat eivät ole ottaneet käyttöön avoimen julkaisemisen malleja sillä nopeudella tai siinä laajuudessa, jota siirtyminen avoimeen julkaisemiseen edellyttäisi. Pääasiallisena syynä on se, että nykyinen tilausmaksuihin perustuva julkaisumalli on kustantajille hyvin tuottoisa. Tilanne pakottaa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset maksamaan lehtien tilauksesta tiedekustantajille suuria summia ja rajoittaa tieteen tulosten saatavuutta.

Neuvotteluja avoimeen julkaisemiseen siirtymisestä käydään monessa maassa, esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa. Myös USA (mm. Kalifornian yliopisto) ja Kiina ovat aktivoituneet asiassa. Mitä useampi maa, organisaatio ja rahoittaja vaatii muutosta kustantajilta, sitä nopeammin se tapahtuu.

 

Mikä on Plan S ja miten se vaikuttaa neuvotteluihin?

Plan S on syyskuussa 2018 julkaistu tiederahoittajien kannanotto, joka ajaa voimakkaasti välitöntä avointa julkaisemista. Suomen Akatemia on liittynyt Plan S:ään ja tulee tulevaisuudessa vaatimaan rahoittamiensa tutkimusten tulosten avointa julkaisemista. Myös Unifi on julkaissut tukensa PlanS:lle.

FinELib ottaa neuvotteluissa huomioon Plan S-periaatteet. Plan S hyväksyy siirtymävaiheessa julkaisemisen sellaisissa hybridilehdissä, joista on solmittu lehden täyteen avoimuuteen tähtäävä sopimus (nk. transformative agreement).

Kansainvälisesti Plan S on tärkeä askel, joka luo lisää painetta tiedejulkaisemisen muutokseen.

Miksi kustantajien kanssa neuvotellaan avoimesta julkaisemista? Miksi ei vain jatketa tilaussopimuksia, kuten aiemmin on tehty?

Lehtipakettien hinnat ovat nousseet vuosi vuodelta niin kalliiksi, että monilla tutkimusorganisaatioilla ei ole enää varaa hankkia niitä. Tilanne on kestämätön, sillä monet tiedekustantajat ovat käytännössä monopoliasemassa.

FinELibin tavoitteena on siirtää aiemmin tilauksiin käytettyä rahaa avoimeen julkaisemiseen. Avoin julkaiseminen ratkaisee monia nykyisiä tiedejulkaisemisen ongelmia, kun kuka tahansa tieteestä kiinnostunut pääsee lukemaan artikkeleita.

 

Miksi FinELib-konsortio neuvottelee open access -sopimuksia vain isojen perinteisten kustantajien kanssa?

FinELibin jäsenet – korkeakoulut ja tutkimuslaitokset – käyttävät suuria rahasummia isojen tiedekustantajien lehtipakettien tilausmaksuihin. FinELib haluaa edistää avoimuutta käyttämällä nämä rahasummat sen sijaan siihen, että saadaan suomalaisten tutkimusorganisaatioiden julkaisemia artikkeleita avoimiksi.

Kun samanlaisia sopimuksia vaaditaan ympäri maailmaa, isot kustantajat joutuvat muuttamaan liiketoimintamallejaan. Myös suomalaiset tutkimusorganisaatiot julkaisevat tällä hetkellä perinteisten kustantajien lehdissä paljon artikkeleita, joten ne avaamalla voidaan saada paljon näkyvyyttä tutkimukselle.

Isot perinteiset kustantajat eivät tietenkään ole ainoa tapa avoimeen julkaisemiseen. FinELib-konsortio suunnittelee neuvotteluja myös uudenlaisten, täysin avoimien kustantajien kanssa.

Tutkijoilla ei ole varaa maksaa kalliita kirjoittajamaksuja (APC-maksut). Miten tämä ratkaistaan?

Konsortioiden neuvottelemilla sopimuksilla pyritään siihen, että yksittäisen tutkijan ei tarvitse maksaa APC-maksuja, vaan ne katetaan entisillä lisenssimaksuilla ja että julkaisemisen kokonaiskustannukset eivät nouse avoimuuden myötä.

Lisäksi avointa julkaisemista rahoitetaan useilla muillakin malleilla kuin APC-maksuilla, kuten esim. fysiikan lehtiä globaalin SCOAP3-konsortion avulla.

Miksi FinELib neuvottelee hybridilehtiä koskevia sopimuksia?

Tutkijat julkaisevat tällä hetkellä paljon hybridilehdissä, joita monet vakiintuneet ja arvostetut lehdet ovat. Siksi on järkevää vaikuttaa näiden lehtien tilanteeseen.

Tavoitteena on, että myös nämä lehdet muuttuvat täysin avoimiksi lehdiksi.

Miksi ei riitä että julkaisut tallennetaan julkaisuarkistoon?

Perinteisten kustantajien lehdissä julkaistuista artikkeleista voidaan tällä hetkellä tallentaa julkaisuarkistoon vertaisarvioitu versio usein vasta joidenkin kuukausien (yleensä 6-12 kk) kuluttua ilmestymisestä. Artikkeli on siis saatavissa viiveellä.

Joillakin aloilla on myös hyvin tärkeää, että päästään käsiksi nimenomaan julkaistuun artikkeliversioon.

Miten yksittäinen tutkija voi vaikuttaa neuvotteluihin?

Tutkijoiden tekemät #Tiedonhinta ja #NoDealNoReview –aloitteet ovat ehdottaneet seuraavia tapoja, joilla tutkija voi vaikuttaa neuvotteluihin.

1) olla lähettämättä käsikirjoituksiaan kustantajan lehtiin

2) olla vertaisarvioimatta käsikirjoituksia kustantajan lehtiin

3) toistaiseksi luopua toimitustehtävistä kustantajan lehdissä

Tutkijan kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan kertoa kustantajalle siitä, että on päätynyt tähän päätökseen neuvottelujen tilanteen vuoksi.

Jos olet jonkin tieteellisen lehden toimituskunnassa tai jossain muussa roolissa (esim. referee) ja haluat keskustella miten omassa roolissasi voit edistää avoimuutta, voit ottaa yhteyttä FinELib-toimistoon (finelib@helsinki.fi).

Hyödynnä
Open Access -etuja

Open Access

Neuvotteluissa on sovittu open access-etuja seuraavien kustantajien lehtiin:

AMERICAN CHEMICAL SOCIETY  |  ELSEVIER  |  EMERALD  |  IEEE  |  ROYAL SOCIETY OF CHEMISTRY  |  SAGE   |  SCIENCE ADVANCES  |  SPRINGER NATURE  |  TAYLOR & FRANCIS  |  WILEY   |  WOLTERS KLUWER/LIPPINCOTT

Lisätietoa kustantaja- ja organisaatiokohtaisista open access -eduista saat myös omasta kirjastostasi.