Kirjoittajamaksuedut lisäävät avointa julkaisemista

3.7.2020

Vuonna 2019 yhdeksän FinELibin lehtipakettisopimuksista sisälsi mahdollisuuden julkaista artikkeleita avoimena ilman kirjoittajamaksua tai alennetulla kirjoittajamaksulla. Edellisvuoteen verrattuna avoimien artikkelien määrä kasvoi 73 %.

Avoimina julkaistut tieteelliset artikkelit ovat verkossa kenen tahansa luettavissa. Vuonna 2019 FinELib-konsortion neuvottelemien sopimusten kautta julkaistiin eri kustantajien lehdissä yhteensä 1751 avointa artikkelia. Vastaava luku vuonna 2018 oli 1012.

Eroon julkaisemisen maksuista

FinELibin sopimukset takaavat tutkijoille kustantajasta riippuen erilaisia etuja avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksuista.

Royal Society of Chemistry ja SAGEn kanssa solmitut sopimukset kattavat jo nyt tilaajaorganisaatioiden kaikkien artikkelien avoimen julkaisemisen. Springer Compact -sopimuksella julkaistiin avoimena kaikki artikkelit vuonna 2019, vuonna 2020 päästään luultavasti lähelle samaa. Wiley-sopimuksella täysi avoin julkaiseminen saavutetaan vuonna 2021.

Taylor & Francis, Emerald, American Chemical Society ja  Lippincott-sopimukset sisältävät tietyn määrän avoimia, ilman lisämaksua julkaistavia artikkeleita. Tämän määrän ylittävät artikkelit tutkijoiden on joko lunastettava avoimeksi kirjoittajamaksuilla tai julkaistava maksumuurin takana.

Myös alennusmalli (FinELib-sopimus ei kata koko kirjoittajamaksua) tarkoittaa sitä, että tutkijalla on oltava rahoitusta artikkelin julkaisemiseen. Esimerkiksi Elsevier-sopimuksessa avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksu on 50 % listahinnasta.

Muita avoimen julkaisemisen rahoittamisen malleja on esim. SCOAP3-yhteistyö. SCOAP3-mallissa tutkijat maasta riippumatta voivat julkaista korkeaenergiafysiikan alan artikkelit avoimina yhteistyön piiriin kuuluvissa lehdissä. Kustannuksista vastaa kansainvälinen konsortio, johon Suomikin kuuluu.

Sujuvampi julkaisuprosessi, enemmän avoimia artikkeleita

Erilaiset avoimen julkaisemisen rahoittamisen mallit vaikuttavat siihen, kuinka paljon kaikista suomalaisten artikkeleista julkaistaan avoimena sopimusten kattamissa lehdissä. Myös julkaisuprosessin sujuvuudella on merkitystä: FinELibin neuvottelema avoimen julkaisemisen etu voi jäädä käyttämättä, jos tutkija ei saa siitä julkaisuprosessin aikana riittävästi tietoa. Neuvotteluissa kustantajan kanssa pyritäänkin vaikuttamaan julkaisuprosessiin niin, että avoin julkaiseminen on tutkijalle mahdollisimman helppoa.

Vuoden 2019 loppuun asti SAGE-sopimus tarjosi tutkijalle huomattavan alennuksen kirjoittajamaksusta. Alennusta ei kuitenkaan käytetty, sillä kustantaja ei ilmoittanut siitä kirjoittajalle missään artikkelin julkaisuprosessin vaiheessa. Tämä myös näkyi selvästi SAGEn artikkelimäärissä: vuonna 2019 vain 10 % alennukseen oikeutetuista kirjoittajista käytti alennuksen hyväkseen. Uusi FinELib-sopimus vuosille 2020–2022 kattaa kirjoittajamaksut sataprosenttisesti ja julkaisuprosessiin on tehty parannuksia.

Lippincott-lehtipakettisopimukseen sisältyy tietty määrän avoimia, ilman lisämaksua julkaistavia artikkeleita, mutta Ovidin julkaisuprosessi ei tue avointa julkaisemista ja artikkelien kirjoittajat eivät saa riittävästi tietoa avoimen julkaisemisen eduista. Lähes kaikki FinELib-sopimukseen sisältyvät maksuttomat artikkelit ovatkin jääneet käyttämättä.

Lisäksi osassa sopimuksista avoin julkaiseminen on mahdollista vain esimerkiksi kustantajan hybridilehdissä, osassa on etuja myös täysin avoimiin lehtiin.

Lisenssillä on väliä

Avoimessa julkaisemisessa käytetään yleisesti Creative Commons -lisenssejä. Lisenssi määrittää, miten artikkelia voi hyödyntää. cOAlition S:ään kuuluvat tiederahoittajat vaativat pääsääntöisesti käyttämään CC BY -lisenssiä (Nimeä), joka mahdollistaa artikkelien laajan jatkokäytön. Vuonna 2019 FinELib-sopimusten nojalla julkaistuista 1751:stä artikkelista 1361:ssä tutkija oli valinnut jatkokäyttölisenssiksi CC BY:n.

Lisenssivalikoima vaihtelee kustantajittain ja lehtinimekkeittäin. Joillakin on käytössä vain CC BY -lisenssi, toiset tarjoavat ensisijaisesti rajoitetumpia CC-lisenssejä. Jos tutkija valitsee esimerkiksi CC BY NC (eli ei-kaupallinen) -lisenssin, jää oikeus hyödyntää kaupallisia oikeuksia usein kustantajalle eikä tutkijalle itselleen. Kun tarjolla on useita lisenssejä, vaikuttaa tutkijan valintaan luultavasti se, kuinka eri vaihtoehdot kustantajan järjestelmässä on esitetty.

CC BY -lisenssillä julkaiseminen halutaan taata suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin affilioituneille tutkijoille. On luontevaa, että verovaroilla rahoitettu tutkimus on laajasti koko yhteiskunnan hyödynnettävissä.

Yhteenveto FinELib-sopimuksilla avatuista avoimista artikkeleista

vuonna 2019

Huomioitavaa:
* AAAS:n Science Journals -sopimuksen OA-etu koskee julkaisemista vain Science Advances -lehdessä
* Sovittu open access -etu: maksuttomat artikkelit/vuosi tai prosenttialennus APC-maksusta

Kohti täyttä avoimuutta

Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin pyritään yhä voimakkaammin sopimuksiin, joissa kaikki vastaavien kirjoittajien artikkelit voidaan julkaista avoimena ilman lisämaksua.

Tiederahoittajien cOAlition S julkaisi tammikuussa 2019 Plan S -suunnitelman tieteellisen julkaisemisen avoimuuden edistämiseksi. Myös Suomen Akatemia kuuluu koalition rahoittajiin. Plan S:n tavoitteena on saattaa kaikki cOAlition S:n rahoittamat tieteelliset artikkelit vuodesta 2021 alkaen välittömästi avoimesti saatavilla laajoin jatkokäyttöoikeuksin.

Myös Suomen tutkimusyhteisö on asettanut Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus -toimenpideohjelmassaan tavoitteeksi kaikkien uusien tieteellisten artikkeli- ja konferenssijulkaisujen välittömän avoimen saatavuuden viimeistään vuonna 2022.

Yksi keskeisiä tapoja toteuttaa avoimen julkaisemisen tavoitteitta ovat siirtymävaiheen sopimukset, lisäksi sopimuksilla tavoitellaan lehtien maksumuurien kaatumista ja sitä, että avoimesta julkaisemisesta tulee tiedemaailman normaali käytäntö.

Tällä hetkellä useat maat ympäri maailman solmivat siirtymäkauden sopimuksia. Tietoa sopimuksista kerätään ESAC-rekisteriin.

Ketkä voivat käyttää OA-etuja?

Open access -edun voi käyttää artikkelin vastaava kirjoittaja, joka on affilioitunut FinELib-sopimuksessa mukana olevaan organisaatioon ja joka on julkaisemassa artikkelin FinELib-sopimuksen kattamassa lehdessä. SCOAP3 -lehtien osalta artikkeli voidaan julkaista avoimena, jos se on korkeaenergiafysiikan alalta.

FinELibin neuvottelemat open access -edut on koottu Käytä OA-etuja -sivulle.